tiistai, 17. marraskuu 2009

Tjaa.. vai tälläistä.

Wau urpo oppii uutta. 

Tässä nyt olen seurannut vierestä kuinka ihmiset luovat uusia kirjoituksia blogeihinsa.. toiset kertovat herkkuruuista, toiset avautuvat sairauksistaa, lempi elokuvistaan, ompelutöistään..
Entä minä? Mitä minä teen? En vieläkään ole löytänyt yhtään mitään tiettyä aihetta mistä voisin kenties tulevaisuudessa kirjoitella. Luen kyllä, katselen elokuviakin ja ehkä jopa silloin tällöin käyn ulkosalla ja myös töissäkin. Mutten kuitenkaan voisi perustaa blogiani pelkästään valitukselle siitä kuinka huono ilmapiiri töissä on ja kuinka mikään ei toimi, toki elokuvat ja kirjallisuus ovat siitä hyvä aihe.
Kaikkein viimeisimpänä haluan possuflunssista tai muista sikotaudeista rupatella. Itse ainakin haluan pitää tämän "sikainfluenssa vapaana alueena". No Yritän ainakin.

Noh.. Sain VAIN yhden kommentin elämäni ihka ensimmäiseen blogi kirjoitukseeni.. miten masentavaa! Kiitokset toki kuuluu sille joka sen ihka ensimmäisen kommentini kirjoitti, se piristi päivääni. Mutta jatkossa toivoisin enemmän. Vaikka tiedän  että tämä alku on näin harmaata ja masentavaa, mutta silti. Mielipiteensä saa tuoda ilmi ja miltein vaadinkin sitä. Miten muutoin voisin ottaa opikseni ja kehittyä?

Nyt ainakin tiedän mitä tahdon tältä kanavalta.. tahdon kommentointeja ihmiltä ja eläimiltä ja vaikka avaruusolioilta! Tahdon kommentteja ja tahdon kommentoida, sekä omia räpätyksiäni että muidenkin.
En toki voi mennä vannomaan onko kirjoituksissani tai kommenteissani mitään perää, mutta ainakin yritän kovasti.
Luultavasti tämäkin kirjoitus olisi valmista roskakori kamaa, mutta en viitsi kallisarvoista aikaani heittää roskiin. Se kai tämän paikan idea oli. Tuoda omat ajatuksensa julki, jos vaikka joku niitä tahtoisi lukea.

Olen ehkä hämilläni koko tästä sovelluksesta täällä, sillä olen nämä pari ensimmäistä tuntia yrittänyt hahmottaa kuinka tätä käytetään, mistä löydän mitäkin ja miten.
Veikkaan että opiskeluni vuodatuksien avaruudessa vasta alkaa.

Tuntuu siltä kuin addiktio alkaisi iskeä, mutta tämähän on vasta päivä 1.
Ensin oli Irc-galleria, sitten tuli muut pärstägalleriat, sitten Facebook, Twitter ja nyt Vuodatus, mitähän seuraavaksi? Miten aikani kohta enään riittää sosiaaliseen elämään kun on oltava päivittämässä jotain sivustoa koko ajan.
Apua!

Noh yritetään selvitä elämästä tunti kerrallaan!

tiistai, 17. marraskuu 2009

Ihka ensimmäinen Blogini ikinä

Aika näyttää kestääkö Blogini kirjoittelu.. parhaimmassa tapauksessa se voi kestää kaksi päivää, kaksi viikkoa, kaksi kuukautta tai kenties kaksi vuotta. Kuka sitä on sanomaan. Kenties kun alkuun pääsen loppua ei näy.

Oikeastaan, tiedä edes miksi halusin aloittaakaan koko hommaa. Istuin taas yhden puuduttavan päivän töissä, eikä niille päiville näytä tulevan loppua joten keksin.. hei "kaikki" muutkin surffailevat työaikanaan, joten miksen minäkin. Muistan bonganneeni aiemmin jossain lehdessä tekstin " löydä sielunsisaresi/veljesi vuodatus.netistä.. Here I am. Toivotaan hartaasti että aikani ja intoni riittävät riimittelemään, jaarittelemaan ja jauhamaan yleistä paskaa, niin voin viihdyttää sekä itseäni että teitä armaita lukijoitani. Hahaa. Tosin saatoin juuri haukata kauhallisen paskaa, sillä en ole vielä edes julkaissut Ihka ensimmäistä blogiani ikinä ja elättelen jo toiveita siitä että joku myös lukisi sitä. Hah. No tuumasta toimeen ja julkaisemaan.

Ei tämä tämmöinen kovin hääppöinen ole mutta mitä odottaa saattaa? Ei yhtään mitään.

Mutta lupaan, näiden parin sairaspäiväni aikana lupaan kirjoittaa enemmän kuin tämän yhden.

Rakkaudella vuosituhansien Leijona